tiistai 25. toukokuuta 2010

Säiden armo (runo)

Helle - kuvittelen kesän.
Sade - kuvittelen syksyn.
Lehdet puhkeavat puihin.

Olen enemmän kuin ennen
tajunnut luonnon
olevan kuin ihminen.

Jos luonto on armollinen,
ei etene oppikirjan mukaan,
miksi minäkään - ihminen

yrittäisin elää
sillä tavalla kuin muut opettavat
hyvästä elämästä.

Armahdan itseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti