Helle - kuvittelen kesän.
Sade - kuvittelen syksyn.
Lehdet puhkeavat puihin.
Olen enemmän kuin ennen
tajunnut luonnon
olevan kuin ihminen.
Jos luonto on armollinen,
ei etene oppikirjan mukaan,
miksi minäkään - ihminen
yrittäisin elää
sillä tavalla kuin muut opettavat
hyvästä elämästä.
Armahdan itseni.
tiistai 25. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti