lauantai 13. joulukuuta 2008

Joulukorteista, osa II

Tuossa marraskuussa jo kirjoitinkin siitä, että kuinka vaikeaa voi joulukorttien lähettäminen olla. Tai ei oikeastaan edes se lähettäminen, vaan sen päättäminen, kenelle kaikille niitä nyt pitäisi lähettää.

Nyt olemme vaimon kanssa saaneet päätökset tehtyä ja kortit on laitettu siihen punaiseen isoon (osa ensin pieneen valkoiseen) kuoreen. Teimme aluksi muutamia alustavia linjauksia: 1) mietimme aivan puhtaalta pöydältä, kenelle haluamme kortteja lähettää ilman, että olisimme miettineet keneltä kaikilta niitä itse mahdollisesti saamme; 2) sukulaisten, jotka eivät ole aivan lähisukua, kortit eivät ole loppujen lopuksi kovin tärkeitä; 3) kummilapsille kortit ehdottomasti lähetetään (sovimme myös, että myös "aikuisille" kummilapsille lähetetään kortteja); 4) työkavereita ei millään tavalla muisteta ja 5) että nyt erotetaan oikeat ystävät ja hyvänpäiväntutut (ei turhia kortteja vanhasta tottumuksesta entisille naapureille, joiden kanssa kerran grillailtiin kesäiltana).

Tällä systeemillä saimme joulukorttien kokonaismäärän varsin siedettäväksi. Joulun kustannuksetkin tältä osin pysyvät paremmin kurissa. Voisi melkein sanoa, että olimme hetken onnellisia.

P.S. Valitan, että nämä kirjoitusten aikaväli on päässyt välillä kovin pitkäksi. Meillä on ollut vähän monenlaista menossa nyt perhe-elämässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti