tiistai 23. elokuuta 2011

Musiikkiaikakone

Matkustin eilen ajassa taaksepäin. Illalla juuri ennen nukahtamista laitoin Spotifysta (jotenkin arvasin, että luulit, arvoisa lukija, etten minä käytä sitä) soimaan pari kappaletta, joita soitin eräänä kesänä poikamiehenä ollessani. Tunne oli uskomaton.

Kun ensimmäinen kappale soi, muistin heti, millainen puu oli asunnon ikkunan alla. Muistot vyöryivät mieleeni jokaisella soinnulla: millainen patentti oli kenkäkaapissa, millaiset matot oli eteisessä, miltä näyttivät jatkojohdot keittiössä. Melkein saan suuhunikin lähikaupan tuoreiden munkkien maun.

Niin, tunne oli uskomaton. Kyllä minä muutenkin muistelemalla vielä sen asunnon muistin. Mutta nyt. Ajatukset, muistikuvat ja tunteet tulivat pakottamatta, virraten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti