Viemäri

Tiedättehän te, mikä on viemäri. Ja tiedättehän, mikä on lavuaari. Kyllä te tiedätte. Nimittäin viemäri ja lavuaari ovat tämän jutun ytimessä. Ihan siinä keskellä.

Olen erään tuttavani luona vessassa käydessä aina ihmetellyt hänen lavuaariaan. Se on sellainen vanha lavuaari. (Ei muistaakseni ole IDO:n.) Se, mikä siinä on jännää, on sen vetovoima. Kun lavuaari on täynnä vettä, ja sitten ottaa sen tulpan pohjasta pois, vauhti, jolla vesi lähtee lavuaarista viemäriin, on vaikuttava. Eikä siinä synny edes suurta pyörrettä niin kuin monissa muissa lavuaareissa tapahtuu. Ehkä tämä pyörteettömyys on se juttu. Siis että se vesi vain tunkeutuu sinne viemäriin. Ei pyöri eikä kaartele.

Nimittäin. Olimme matkalla Tallinnaan lauantaina. Kävi sitten niin, että Helsingin Länsisataman lähtöterminaalissa tuli tämä tuttavan vessan lavuaari mieleen. Se tapahtui portilla B klo 17.59. Kun se ovi avattiin, jonka takana olevaa käytävää pitkin pääsee laivaan, terminaalissa odotellut ihmismassa vetolaukkuine ja reppuineen lähti imeytymään kohti sitä ovea. Ja minulle tuli tunne kuin olisin siinä lavuaarissa, menossa kohti viemärin aukkoa.

Tallinna ei kuitenkaan ollut viemäri, eikä se laiva. Mutta tämä mielikuva minulle palasi mieleen vielä eilen illallakin reissun jälkeen.